Hyvää Uutta Vuotta!



- tervehdys







Hässäkän päätös



- ei joulukarkkeja niin paljon, 
     ettei suklaa ja hässäkkä maistuisi
                                          & DIY

                                                 







Juttua tästä päivästä.

Olen ollut syksyn mukana isossa projektissa, jossa yrityksen toimintamalleja laitetaan uusiksi. Tänään oli vika päivä mun osalta. Palaan varsinaiseen työhöni.

No, mutta takaisin tähän päivään. Tai tähän syksyyn ensin. Kaikki projekteja työstäneet tiedätte, millaista se on. Välillä tulee hommia ovista ja ikkunoista ja sähköposteista ja puhelimista ja miitingeistä. Sitten on taas suvantoja, rauhallisempaa. 
Mutta tämäpä on ollut sellaista haipakkaa ja aaltoliikettä, että lumiukkokin pihamaalla on paremmin perillä tehtävistään kuin minä. Parhaani olen tehnyt ja siinä kaiketi onnistunutkin. Mutta se härdeli on ollut vaivalloista. Sellaisessa kun katoaa kokonaan usko omaan osaamiseen. Ei tiedä missä on länsi ja itä. On vain tunne, että e-i-o-s-a-a-m-i-t-ä-ä-n. Kuitenkin koko ajan hoitaa työnsä. Vain takaraivossa, jossain siellä perällä, on kalvava tunne ettei niinkuin tiedä eikä osaa mitään. Ihme tunne.

Tänään olikin sitten kunnon naurunpaikka kun projektipäällikkö antoi mulle karkkipussin. Projektibomsa tiesi mua riipineen syksyn mittaisen tunteen. Siinä se oli pussissa mun edessä, Pikku Hässäkkä. Osu ja uppos. Voin sen herkutella pois :D Kiitti!

Se oli tämän päivän karkkijuttu numero 1. 
Kun namia on tullakseen, sitä tulee. 

Karkkijuttu numero 2 kertoo mun lempisuklaasta Geishasta <3 Siinä on suklaa paikallaan. Kahvin kanssa suussa hartaasti sulateltuna ihan parasta. Vaikka kelpaa se mulle ilman kahviakin (nyökyttää pontevasti). Mulla on oikein tällainen luksuslaatikko tätä herkkua. Sain sen työtoverilta. 
Työtoveruus toimiessaan on samanlaista kuin ystävyys. Se säilyy, syvenee. Se auttaa ja kannustaa. Se iloitsee ja murehtii. Ja se tekee työn tekemisen kaikesta kiireestä ja muista paineista huolimatta mukavaksi. Kiitos työtoveruudesta, työtoverit!

Päivästäni tuli karkkipäivä. Istun ja herkuttelen ja ihailen kuinka taitava olen tekemään rusetin. 

Lopuksi päivän DIY.

Kuluneen joulunajan enkat tehtiin meillä hyasinttien määrässä. Joulun tuoksuista kukintaa. Muutama on vielä jäljellä.
Tiedätte hyasintin ikävän tavan kasvatella vartta ( soo, soo liikaa vettä! ) niin ettei se enää pysy oman vartensa varassa tolpillaan. Päätin auttaa nuokkuvaa kukkaparkaa. Kuljin ympäri kotia kukkaruukkua kantaen ja toisella kädellä notkujaa kannatellen. Mietin, mistä sille tuki. Ääneen asiaa ajattelin samalla kun ura alkoi muodostua lattiaan. Kuljin ahkerasti paikasta toiseen löytääkseni inspiraation. Mies totesi, että siinähän sillä on jo kukkakeppi (tarkoitti mun kättä) he-he. Näki mun ilmeen ja ehätti jatkamaan, että siinä teitä on kaksi kukkaa. Jee, kyllä tuolla kotirauha säilytetään, mutta edelleen oli kukka keppiä vaille. Harkitsin jopa lyijykynää, kunnes jostain putkahti mieleen kirjaimet D I Y, tee kuule itse (vapaa suomennos, huom.) Ja niin kukka sai kultarusetin. 
Eikö olekin hieno?
Saa vapaasti kopsata :D

Lämpimästi tervetuloa blogin seuraajien joukkoon OutiR :)

Mulla on muuten ihan perjantaifiilis. Pitääkin varoa, ettei aamulla ole lauantaitunne. Ei muuten, mutta kun on vielä yksi työpäivä ennen lomaa. Sitten saakin olla päivät sekaisin.

Hyvää loppusuoraa tälle vuodelle!

Brand New Nails

- for Brand New Year







Kolme kertaa vuodessa kynnet ovat saman sävyiset. Kesälomalla lämmintä oranssia. Jouluksi syvää punaa. Uudeksi vuodeksi valkoista ja hopeaa. Näistä en lipsu. Kaikki muut vuoden kynnet ovat sitten mielihalujen mukaan.

On uuden vuoden kynsien aika. Juhlavaa ja kimaltaa. Sitähän se uusi vuosi juhlineen on. Puhdasta ja valkeaa. Saadaan taas ikään kuin aloittaa alusta. Puhtaalta alustalta. Ainakin vuosi, jos ei muuta - heh. Pikkusen symboliikkaa siis tämän tytsyn kynsissä.


Oikein paljon tykkään näistä. Valko-hopea on ollut uuden vuoden kynsissäni eri variaatioina. Tällä samalla tavalla viimeksi kun juhlittiin uutta vuotta 2009 ^^ Kynnen muoto oli toinen, mutta muuten idettiset. Paitsi että näissä uudemmissa on hopeanauhaa valkoisen lisäksi.

Mitenkäs teillä? Onko perinteitä - jos ei kynsien - mutta jonkun muun suhteen? Uutena vuotena jotain samaa? Uudesta vuodesta toiseen?

Muita mukavia juttuja ja aiheita juhlaan <3

Blogillani on nyt yhdeksän vakituista ihanaa seuraajaa Bloggerin välityksellä: Pohtija, Mamma N, Jonna, eisile, anneaulikki, Paula, Lady of The Mess, Una ja Tiia K . Facebookin puolella seuraajia on 21. Ja keitä muita teitä onkaan siellä jossain. Voi jee! 
Mukavaa, että olette hypänneet kyytiin. Iloitsen teistä kaikista ja toivon että viihdytte. 
Samoin toivotan tervetulleeksi kaikki mahdolliset uudet lukija jotka jäävät seuraajaksi. Vielä en tiedä, mikä tästä blogista isona tulee, mutta sen tiedän että olen sen innokas vartuttaja ja yltiöinnostunut valokuvaaja :)
&
Oikeasti aikuinen on nyt myös Instagramissa Instagram
Tervetuloa mukaani myös sinne.
&
Tämä on Oikeasti aikuisen postaus no. 100. Wu - huu!

Skumpat tälle kaikelle :D


My Mac - my headache



- kun haavesta tulee totta
                                & muutama ärräpää ja jomottavat ohimot


Hankkii joululahjansa itse - ei pety (?) Pieni varovainen kysymysmerkki. Selitän kohta...
Pitkäaikainen haave uudesta tietokoneesta on täyttynyt. Etsimisen, vertailun, selvää ottamisen, kyselyn, opettelun, suositusten ym. ym. jälkeen valitsin Applen Mac Book Pron. Niin ja tohon listaan vielä ahkera säästäminen.
Parin päivän vankalla käyttökokemuksella liputan konetta korkealle. Käyttöönotto helppoa, toiminta ajatustakin nopeampaa, lepotilasta hereille sekunnin tuhannesosassa. Noup, en liioittele. Kaikki kuulkaa pelittää paitsi

Minä!

Mä en ole minkäänlaisessa synkassa valokuvia tallentavan, järjestävän, ketjuttavan, ryhmittelemän, aikajanattavan ja mitä kaikkea tekevän iPhoton kanssa. Mä en tajua sen logiikkaa. On sillä se oltava. Pakko, kun koko konekin makso ihan oikeita maltaita. Vuorokaudessa on 24 tuntia jotka mä oon kirkkaasti ylittänyt vääntäessäni ton ohjelman kanssa ymmärtämättä tavuakaan. Käyttöohjeet lukenut... mutta ei aukene.

Tähän kohtaan kaikki osaamani ärräpäät - aika monta. Prrrkl!

Mikä himskatti sen juju on? Macin käyttäjät HELP! Selittäkää mulle lauseella parilla ton ohjelman logiikka. Ei tartte käyttöohjeita, ne on tässä koneessa vaan iPhoton sielunelämä. 
Kun on tottunut PC:n kansioihin ja alikansioihin aivot junnaa sillä tasolla. Tarvittais mun keskusyksikön yli pyyhkäisevä tyhjennysohjelma noista kansioajatuksista ja perään iPhoton versio. Auttaisko joku mua? Olisin ikikiitollinen.

Muussatapauksessa mun on tilattava kampaaja pikimmiten. Olen alkanut harmaantua tän homman kanssa. Auts!

Oikein hyviä vuoden viimeisiä päiviä. 
Mä jatkan mun taistelua.



Joulu oli


tunnelmaa 
tuoksuja
makuja
lämpöä
pakkaspäiviä
yhteistä aikaa



ja lahjoja, tottakai. 
Meidän perheen kissaveljekset saivat kaikista korkeimmat lahjakasat. Lasten juhlaa joulun aika onkin :)

Oman lahjani avasin vasta Tapaninpäivänä, kun koti oli hiljainen.


Siitä kerron omassa postauksessa. On sen arvoinen :)



Jouluinen toivotus



- talvipuutarhan tunnelmissa








Talvipuutarhaa ei meikä jouluna ohita. Vaan ohari meinasi tulla, kun viime perjantaina töiden jälkeen menin paikan päälle. Ehdin ovesta sisään ja huokaista hartaasti kauniista tunnelmasta, kun minulle tultiin hienovaraisesti sanomaan, että paikka sulkeutuu kymmenen minuutin kuluttua. Voi ei! 

Kiiruhtamiseksi meni, vaikka rauhallisesti oli tarkoitus nautiskella. Mutta kaikkea ihanaa ehdin nähdä. Kaunein ja ihmeellisin oli kameliapuu, jonka kukat ovat juuri avautumassa. Sen katveessa vietin pitkän tovin (mitä nyt kymmenessä minuutissa ehtii).

Viehättäviä ja hauskoja yksityiskohtia on paljon. Tontut, hiiret ja linnut on aseteltu lasten ja lastenmielisten iloksi kasvillisuuden joukkoon. Runsaina kukkivat joulutähdet. Kauniisti soliseva suihkulähde kultakaloineen vie ajatukset kauas pois jonnekin menneeseen.
Kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä kauniit ajatuksetkin saavat tilaa. Niitä sanoina ripustin kuvien joukkoon.

Vielä on muutamia jouluvalmisteluita tehtävä, mutta niistä selvitään. Onhan mulla se lukujärjestys ;)
Pian rauhoitutaan viettämään joulua ja vapaita.
Voikaa hyvin, nauttikaa joulusta kukin omalla mieleisellä tavalla.



Puutarhaan ehtii vielä. Joulukoristeltuna puutarha on aina loppiaiseen 6.1.2015 asti.
Linkki Helsingin kaupungin Talvipuutarha


Valoa kohti



- talvipäivänseisaus




Pimeä pisimmillään. Taitekohta. Tästä eteenpäin valo ottaa taas paikkansa. Päivät pitenevät hissun kissun mutta pian jo pitkin harppauksin. Olen niin juhlatuulella. Tunnen melkein kesän. Meren Tuulen ja Auringon lämmön. 
Kun sen tietää, niin jaksaa. Valon aika on edessäpäin.
Puhutteleeko valo sinua? Vai oletko hämärän ystävä?


Hyvää maanantaita ja alkanutta jouluviikkoa.



Snygeimmät joulubiisit



& kotiseuturakkautta





Ollaan miehen kanssa molemmat syntyperäsii stadilaisii. Synnytty ja kasvettu aika samoilla kulmilla. Meikä Krunassa, mies Hagiksen puolella. Oppikouluu käytiin samassa mestassa. Silloin ei viel toisiimme törmätty. Mut vähän myöhemmin.

Meidän sydämet sykkii tälle citille. Tää on meidän hima. Kaikki tääl on meille tuttuu. Kaikki on parasta, meille. Rakastetaan tätä mestaa just niinkuin kaikki omia kotikulmiaan diggaa.

Käytiin tänään Paavalin tsyrkassa, tuol Valkassa. Perinteinen Stadin Slangi ry:n järkkäämä Snygeimmät joulubiisit pidettiin nyt seitsemännen kerran. Samansisältöiset häppeningit järjestetään kahteen kertaan näin joulukuussa. Jengii on niin bulisti, ettei kaikki mahdu samal kertaa ineen, vaik Paavalikin vetää sellaisen vajaan tuhat ihmistä. Joka vuos jengii on jäänny dörtsin vikapuolelle. Toinen sjungausmesta oli tänä jouluna Vanha tsyrkka tuol keskustassa, Ruttopuiston siimekses.

No, mut me käydään aina Paavalissa kun se on miehen rippikirkko. On sellasta perinnettä, juu nou.
Ohjelmassa on yhteislaulua, joulubiisei Stadin slangiksi ja tietty esiintyjii. Tunnelma on rennon juhlava. Jengi laulaa täysin palkein. Komeen kuulosta kun tuhat tyyppii antaa äänensä raikaa kimpassa. Tulee hyvä fiilis ja sehän on sen tarkoituskin.
Puoltoistuntii hoilattiin ja kun lähettiin himaan, oli Stadi muuttunu valkoseks! Niinköhän toi valkonen juliga olis täälkin tosi. Vähän kalkkiviivoille se menis, mut eihän se mitään. Vielä ehtii. Sääprofeetta tos äsken töllössä kerto, et huomenna tulis snögee lisää. Ou jeah!

Helkkarin hienoo uutta viikko, jengi siel.
Pitäkää juliga mieles 
( niinku sitä voiskaan unohtaa, heh) 

Joulua - vol. 5



- kaksi kirjaa
  toinen on historiaa
                         & toiseen tallennetaan tulevaa historiaa








Meillä on kaksi kirjaa, jotka kuuluvat jouluun. Perheemme joulukirja, jonne kirjataan joka joulu kaikki sen joulunajan tapahtumat. Kirjaaminen alkaa ensimmäisestä adventista ja viimeinen kirjoitus joulun osalta merkitään muistiin loppiaisena. Silloin meidän joulu puretaan ja sen jälkeen asettaudutaan taas arkisempaan moodiin.

Toinen kirja kotiutui meille muutama vuosi sitten äitini kuoleman jälkeen. Kirja on vanha keittokirja, jonka äitini sai pikkutyttönä tädiltään. Kirja kulki äidin mukana läpi hänen elämänsä. Kirjan ohjeilla on monet ruuat tehty ja kirjaa on myös useasta kohdasta korjailtu. Sivut kun ovat alkaneet irtoilemaan ahkerassa käytössä. Kirjan sivuja käännellessä tunnen mausteiden ja vanhan paperin tuoksun. Silittelen sen tummuneita sivuja. Muistelen äitiä.

Kirjan väliin äitini oli tallentanut kirjekuoreen kaikkien jouluherkkujensa reseptit. Ihanat perinteiset laatikkoruuat ja monenlaiset kala- ja muut herkut, joita me kaikki aina kuorossa kehuimme. Nyt niillä samoilla ohjeilla valmistan joulun ruuat. 

Hyvissä ajoin ennen joulua käyn reseptit läpi ja teen ostoslistan. Näistä päivistä juuri ennen joulua selviää helpommin kun kaikki on paperilla ja suunitelma tehty. Mulla on lukujärjestys - myönnän. Tehtävälista kullekin päivälle. Pysyy mieli rauhallisena, kun tekemiset on paperilla :)

Minkälaisia joulun valmisteluperinteitä Sinulla on?

Kaunista sunnuntaita!
 

Mukavaa, että olet löytänyt blogiini. Kiitos jos vielä käytit aikaasi kommentointiin. Eläköön keskustelu!
Seuraamalla Oikeasti aikuista somessa, saat tiedon uusista postauksista ensimmäisten joukossa.

Facebook, Google +, Instagram, Pinterest @oikeastiaikuinen